Ihminen luottaa omaan muistiinsa päivittäin. Me luotamme muistiimme myös huomaamattamme tekiessämme jokapäiväisiä askareita. Myös pelatessamme käytämme muistiamme usein huomaamatta. On kyse korttipelistä, lautapelistä, e-urheilupelistä tai vaikkapa kolikkopeleistä. Jokaisessa pelissä on muistimme aktiivisessa käytössä. Muistimme tietovarastot ovat siis valtavat ja jokainen päivä arjessa ruokkii tuota varastoa lisää muodostamalla sinne uusia muistoja. Ei siis ihme, että välillä tuo muisti ei toimi täysin yskimättä.
Netissä tuhansien pelien pelikirjastot voisivat ilman muistiamme olla melkoinen meri pelejä, mutta muistimme ansiosta juuri ne suosikki slots pelit valikoituvat pelattaviksi syystä, minkä vain pelaajat itse tietävät. Pelissä saattaa olla pelaajan mieleen olevia kuvia, värejä tai ääniä, joista pelaajalle jää positiivinen muistikuva, ja sama peli tulee useimmiten valituksi lähes automaattisesti. Sama toistuu arjessamme joka paikassa, reitissä mitä kuljemme, kauppavalinnassa, ruoassa yms.
Ihmisen muisti on kummallinen asia. Se tallentaa hetkiä, kokemuksia ja tunteita, mutta ei koskaan täysin sellaisina kuin ne oikeasti tapahtuivat. Pelaamisen maailmassa tämä ilmiö näkyy erityisen selvästi, sillä moni pelaaja muistaa lapsuuden tai nuoruuden pelit lähes täydellisinä kokemuksina.
Aika kuitenkin muuttaa muistojen sävyä. Monet palaavat vuosien jälkeen vanhan suosikkipelin pariin ja huomaavat, että se ei tunnukaan enää aivan samalta. Ilmiö ei johdu vain peliteknologian kehittymisestä, vaan myös siitä, miten ihmisen muisti toimii ja muokkaa kokemuksia vuosien varrella.
Tämä sama on havaittavissa myös suoratoiston maailmasta. Voimme muistella vanhoja televisiosarjoja kaihoisasti, mutta katsoessamme niitä nyt, huomaamme ajan kuluttaneen ne rikki. Teknologia on edennyt niin valtavasti, että vanhat sarjat eivät vain kuvakerronnaltaan ja teknisiltä ominaisuuksiltaan riitä meille. Olemme tottuneet että arkemme kehittyy eteenpäin jatkuvalla sykkeellä, ja muistimme pyrkii toimimaan parhaaksi katsomallaan tavalla siinä mukana.
Muisti ei tallenna tapahtumia täydellisesti. Ihmisen aivot rakentavat muistot uudelleen joka kerta, kun niitä muistellaan. Tutkimusten mukaan muisti ei toimi kameran tavoin, vaan muistaminen on jatkuvaa tulkintaa ja rekonstruktiota, jossa tunteet ja myöhemmät kokemukset vaikuttavat siihen, miten mennyt hetki koetaan nykyhetkessä. Siksi pelisessioidenkin aikana voimme passiivisesti valita mitkä kohdat muistamme, ja mitkä tungemme muistin arkistoihin enää koskaan niihin palaamatta. Siksi muistamme hetket kun voitamme enemmän ja jätämme arkistoihin päivät kun emme ole voittaneet.
Pelaamisen kohdalla tämä tarkoittaa, että muisti yhdistää pelin lisäksi myös ympäristön ja elämäntilanteen. Muistot lapsuuden kesälomista, ystävien kanssa pelaamisesta tai ensimmäisestä omasta pelikonsolista sekoittuvat itse peliin. Siksi kokemus tuntuu usein paljon suuremmalta kuin pelkkä peli ruudulla.
Kun samaa peliä kokeillaan vuosia myöhemmin, olosuhteet ovat muuttuneet. Pelaaja on vanhempi, teknologia on kehittynyt ja pelimaailma näyttää erilaiselta. Silloin muistin luoma kuva ja todellinen kokemus eivät aina kohtaa.
Tämä ilmiö tunnetaan nostalgiana, mutta kyse on myös aivojen tavasta optimoida tallennettavaa tietoa. Me emme tallenna jokaista pikseliä, vaan tallennamme sen miltä peli meistä tuntui. Tunne on usein vahvempi muistijälki kuin tekninen toteutus. Kun palaamme vanhan klassikon pariin vuosikymmenten jälkeen, saatamme kokea pienen järkytyksen karun grafiikan edessä.
Keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat pelikokemusten muistamiseen:
Pelaaminen on jatkuvaa uuden oppimista ja vanhan soveltamista uusiin tilanteisiin. Kun tartumme peliohjaimeen, sormemme tietävät usein mitä tehdä ennen kuin tietoinen mieli ehtii reagoida. Tätä kutsutaan proseduraaliseksi muistiksi tai kansankielellä lihasmuistiksi. Se on yksi muistin kestävimmistä muodoista, joka säilyy, vaikka emme pelaisi vuosiin. Kolikkopelien maailma on kuin luotu tätä ominaisuuttamme ajatellen, sillä pelit voivat näyttää monimutkaisilta kaikkine tarinoineen ja bonuspeleineen, mutta varsinainen pelaaminen on aina yksinkertaista ja jokaisella pelaajalla on jokaisella pelikierroksella täsmälleen samat voittamisen mahdollisuudet.
Moni on kokenut tilanteen, jossa tuttu peli tuntuu selkäytimessä vielä pitkän tauon jälkeen. Reaktiot tulevat automaattisesti, vaikka juoni olisi jo unohtunut mielestä. Aivot ovat luoneet pysyviä ratoja, jotka aktivoituvat tietyistä ärsykkeistä. Ohjaimen paino ja näppäinten sijainti tuntuvat välittömästi kodikkailta ja tutuilta. Xbox, Playstation ja vanhat PC-pelit ovat juuri näitä, ja siksi myös kivijalkakasinoiden ja kioskien pelikoneet yhä ovat yksi suosituimmista pelimuodoista aikuisille – pelikoneen näppäinten painamisessa on jotain nostalgista, mitä nykyaikaiset mobiilipelit eivät aivan voi saavuttaa. Joskin samalla pitää muistaa, että tilastollisesti pelaaminen siirtyy jatkuvasti enemmän ja enemmän nimenomaan mobiilialustoille. Syykin on yksinkertainen: arki on kiireistä, ja pelaajat haluavat optimoida vapaa-aikansa. Jos pelaamaan pääsee missä tahansa ja mihin aikaan tahansa, ovat mobiilipelit ensimmäinen valinta.
Tämä motorinen oppiminen on keskeinen osa pelikokemuksen nautinnollisuutta ja sujuvuutta. Aluksi uuden pelin mekaniikat voivat tuntua kömpelöiltä ja vaikeilta hallita. Harjoittelun myötä toiminnot siirtyvät työmuistista pitkäkestoiseen proseduraaliseen muistiin. Silloin pelaaja voi keskittyä strategiaan ja tarinaan mekaanisen suorittamisen sijaan.
Pelaaminen haastaa työmuistiamme tavalla, jota harva muu harrastus tekee yhtä intensiivisesti. Meidän on pidettävä mielessä tavoitteet, resurssit, vihollisten sijainnit ja pelimekaniikat samanaikaisesti. Työmuisti on kuitenkin rajallinen, ja sen ylikuormittuminen johtaa usein virheisiin pelissä. Hyvä pelisuunnittelu ottaakin huomioon ihmisen kognitiiviset rajat ja tarjoaa apuvälineitä tiedon hallintaan. Tässäkin mielessä kolikkopelit ja jopa livepelit ovat löytäneet oikean vaikeustason. Pelaaminen itsessään ei vaadi paljon, mutta pelien dynamiikan ja taloudellisen ajattelun puolelta löytyy se jännitys ja tiukat tilanteet, joita pelaaja etsii pelatessaan rahapelejä.
Monimutkaiset strategiapelit ja roolipelit vaativat erityisen paljon tiedon prosessointia ja tallennusta, kun taasen muistipelit voivat kehittää muistia omalla tavallaan. Käyttöliittymät on suunniteltu keventämään muistin taakkaa näyttämällä kriittiset tiedot ruudulla. Jos pelaaja joutuu muistamaan liikaa asioita ulkoa, pelikokemus muuttuu turhauttavaksi työksi. Tasapaino haasteen ja kognitiivisen kuorman välillä on pelisuunnittelun ydintä. Eikä ole mitenkään erikoista, että pelaajilla on sekä näitä haastavia pelejä valikoimissaan, että myös yksinkertaisia ja nopeita kolikkopelejä top-pelien listoillaan.
Toisaalta työmuistin harjoittaminen pelien avulla voi parantaa keskittymiskykyä ja ongelmanratkaisutaitoja. Toistuvat haasteet opettavat aivoja suodattamaan epäolennaista tietoa ja keskittymään olennaiseen. Pelaajat kehittyvät usein nopeiksi tiedonkäsittelijöiksi, jotka kykenevät tekemään päätöksiä paineen alla. Tämä taito heijastuu usein myös pelimaailman ulkopuoliseen elämään.
Nykytutkimus viittaa siihen, että pelaaminen voi tukea kognitiivista terveyttä ja muistin säilymistä. Erityisesti ongelmanratkaisua vaativat pelit stimuloivat aivojen neuroplastisuutta eli kykyä muovautua. Ikääntyville ihmisille pelaaminen voi tarjota tavan pitää mieli virkeänä ja harjoittaa muistitoimintoja. Se on hauska ja motivoiva keino ylläpitää aivoterveyttä arjessa.
Toisaalta liiallinen pelaaminen ja siihen liittyvä unihygienian laiminlyönti voi heikentää muistia. Uni on kriittistä muistijälkien vahvistumiselle ja pysyvälle tallentumiselle. Jos pelaamme yöt läpi, aivomme eivät ehdi käsitellä ja arkistoida päivän kokemuksia. Tämä sama asia vaikuttaa kaikkeen tekemiseemme, siksi pelaamisessa tauot, syöminen, juominen ja liikkuminen ovat tärkeitä – joita pitäisi tehdä joka tapauksessa päivän aikana.
Lisää artikkeleita