Kognitiiviset toiminnot, joista käytetään myös termiä kognitiiviset taidot, ovat kykyjä, joiden kautta ihmiset ovat vuorovaikutuksessa todellisuuden kanssa. Käytännössä kognitiiviset toiminnot mahdollistavat elämässä tarvittavien toimintojen suorittamisen. Ilman kognitiivisia taitoja asioiden hahmottaminen, puhuminen ja lukeminen eivät onnistu. Kognitiivisia toimintoja ovat muun muassa tietoisuus, tiedon vastaanottaminen ja käsittely aistien avulla, havaitseminen, tarkkaavaisuus, muisti, päättelykyky ja kielellinen ilmaisu.
Kognitiiviset taidot alkavat hiljalleen heikentyä jo 25 ikävuoden jälkeen, minkä takia kognitiivisten taitojen ylläpitäminen ja harjoittaminen on ensiarvoisen tärkeää. Myös muistin eri alueet muuttuvat ikääntyessä.
Pelien pelaamisella on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia kognitiivisten taitojen parantamisen kannalta. Erilaisten pelien pelaaminen on monen mielestä hauska tapa aktivoida aivoja. Digitaalisten pelien pelaamisen suosio on noussut vuosi vuodelta, ja samalla kiinnostus niiden hyödyistä on noussut valokeilaan. Tosin pitää ottaa huomioon, että pelaamisen hyödyistä tehdyt tutkimukset koskevat kohtuullista pelaamista. Sen sijaan liialliseen pelaamiseen liittyy enemmän haittavaikutuksia kuin hyötyjä.
Pelaamisen on todettu parantavan sekä kognitiivisia että muita taitoja. Mitkä pelit ovat erityisen hyviä kognitiivisten taitojen treenaamiseen?
Jotta aivot pysyvät parhaassa mahdollisessa terässä, on niille tärkeää antaa virikkeitä. Aivotutkijoiden mukaan etenkin kolmella harrastuksella on positiivisia vaikutuksia aivojen terveyden kannalta: tanssi, musiikki ja korttipelit ovat erinomaista treeniä aivoille. Korttipelien pelaaminen haastaa aivoja, koska tarkkaavaisuus ei saa herpaantua. Koska pelissä pitää tarkkailla monia eri asioita ja pitää ajatukset kasassa, ei se ole yksinkertainen tehtävä aivojen kannalta. Juuri haastavuus tekee korttipelien pelaamisesta hyödyllistä.
Korttipelien pelaamiseen on lukuisia eri vaihtoehtoja. Muun muassa klassiset pokeri ja blackjack ovat korttipelejä, joiden pelaaminen vaatii pelin lainalaisuuksien tuntemista. Pokeripöydässä tarvitaan terävää tarkkaavaisuutta, sillä vastustajien peliliikkeitä on pidettävä alati silmällä. Jos pokerin ja blackjackin pelaaminen ei ole sinun juttusi, niin voit pelata myös netissä hauskoja nettipelejä Pelimaailman netisivuilla, mistä löytyy laaja valikoima erilaisia pelejä, joiden pariin pääsee suoraan omalta kotisohvalta.
Yksinpelattava pasianssi on suosittu korttipeli, joka tunnetusti jumppaa aivoja. Pasianssia voi pelata perinteisesti joko korteilla tai digitaalisesti tietokoneella tai mobiilisovelluksella. Lisäksi perinteiset porukassa pelattavat korttipelit, kuten Musta-maija ja Seiska, ovat monelle tuttuja pelejä, joiden parissa on hauska viettää aikaa muiden kanssa ja lisäksi ne treenaavat aivoja.
Muistipelit ovat tuttuja kaikille lapsuudesta saakka ja niissä yhdistyy sekä huvi että hyöty. Tosin nykyään muistipelejä voi pelata myös digitaalisesti joko tietokoneella tai mobiilissa, ja monet peleistä onkin suunnattu erityisesti aikuisille. Muistipelejä on montaa eri sorttia, ja jotkut peleistä treenaavat muistin lisäksi myös logiikkaa ja reagointikykyä, jotka ovat myös tärkeitä taitoja aivojen vireyden kannalta. Pelaamisen on todettu vahvistavan aivojen etuotsalohkon kerrosta, jolla on keskeinen rooli työmuistin toimimisen kannalta ja monimutkaisten päätösten tekemisessä.
Muistipelien mahdolliset hyödyt ovat kiinnostaneet tutkijoita etenkin muistisairauksien ehkäisyn ja hoidon kannalta. Muistipelien tyypeissä on eroja sen perusteella, kuinka tehokkaasti ne voivat parantaa muistia. Pelien hyödyt riippuvatkin siitä, mitä pelejä pelataan ja mikä pelaamisen tarkoitus on.
John Hopkins -yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan dual n-back -muistitehtävät ovat osoittautuneet tehokkaaksi tavaksi parantaa työmuistia - ja ylipäätään aivojen suorituskykyä. Työmuisti tarkoittaa asioiden lyhytaikaista muistissa säilyttämistä ja käsillä olevassa tehtävässä tarvittavaa tietoa. Dual n-back -muistitehtävässä pelaajan tulee pitää mielessään alati päivittyvää visuaalisista ja auditiivisista ärsykkeistä muodostuvaa yhdistelmää ja verrata sitä edelliseen vastaavaan yhdistelmään. Tutkimuksen tärkein tulos oli se, että tehokkaalla ja johdonmukaisella harjoittelulla kognitiivisia taitoja ja aivojen suorituskykyä voi vahvistaa.
Tietokone- ja konsolipelien pelaamista pidettiin pitkään pelaajia passivoivana ajan tuhlaamisena, mutta monet tutkimukset ovat paljastaneet moiset luulot vääriksi. Kaikenlainen digitaalinen pelaaminen on lisääntynyt reippaasti viimeisen 10 vuoden aikana. Etenkin älypuhelinten määrän lisääntyminen ja mobiililaitteiden teknologian kehittyminen ovat tuoneet erilaiset pelit lähes kaikkien ulottuville. Pelaamisen yleistyttyä pelaamisen mahdollisten hyötyjen tutkiminen on lisääntynyt hurjasti.
Tutkimusten mukaan pelaaminen kehittää kognitiivisia toimintoja ja vaikuttaa myönteisesti moniin aistitoimintoihin. Tutkimustulosten mukaan videopelien pelaaminen voi kehittää niin avaruudellista hahmottamista, havaintokykyä, ongelmanratkaisutaitoja, muistia kuin visuaalista hahmottamista.
Etenkin nopeatempoisten toiminta- ja strategiapelien, joissa on kolmiulotteinen ympäristö, on havaittu kehittävän tilan hahmottamista ja tarkkaavaisuuskykyä sekä ongelmanratkaisukykyä. Kun pelaajan on herkeämättä tarkkailtava peliympäristöä, siihen tarvittavat taidot kehittyvät. Säännöllisesti toimintapelejä pelaavien on havaittu pystyvän seuraamaan useaa asiaa yhtäaikaisesti paremmin verrattuna niihin, jotka eivät pelaa ollenkaan.
Lisäksi tutkimuksissa on saatu näyttöä pelaamisen positiivisista vaikutuksista luovuuden ja ongelmanratkaisutaitojen kannalta. Pelaamisen on myös todettu kehittävän sosiaalisia taitoja. Pelaaminen on muuttunut internetin myötä yhä sosiaalisemmaksi, ja yhä useampi pelaa pelejä verkossa yhdessä muiden kanssa. Pelaaminen yhdessä muiden kanssa kehittää vuorovaikutus- ja sosiaalisia taitoja.
Mikäli tarkoituksena on kehittää kognitiivisia taitoja, kannattaa pelit valita sen mukaan. Eri tyyppisillä peleillä on erilaisia hyötyjä. Muistipelit keskittyvät etenkin harjoittamaan muistia ja logiikkaa, kun taas toiminta- ja strategiapelit voivat parantaa etenkin tarkkaavaisuuskykyä ja ongelmanratkaisutaitoa.
Tosin pelaamisella ei aina tarvitse tavoitella hyötyjä, vaan itselle mieluisia pelejä voi pelata tietenkin myös huvin vuoksi. Kun pelaaminen on mielekäs harrastus, voi sillä jo itsessään olla myönteisiä vaikutuksia elämään. Mielekkäät harrastukset auttavat vähentämään stressiä ja tarjoavat mielekkäitä kokemuksia, jotka nostavat mielialaa. Pelaamiseen hauskuutta ja viihdyttävyyttä ei pidä väheksyä!
Lisää artikkeleita