Ihmisen kaikki älyllinen toiminta perustuu muistiin: kielen ymmärtäminen, maailman havainnoiminen ja mielikuvien muodostaminen vaativat muistia. Ihmisen aivot ovat todella monimutkainen järjestelmä, jossa on arviolta noin 100 miljardia yksittäistä hermosolua, jotka voivat muodostaa yhteyksiä muiden hermosolujen kanssa ja järjestäytyä lukemattomilla eri tavoilla. Tiedon painuminen muistiin synnyttää uusia hermosolujen välisiä yhteyksiä.
Muisti voidaan jakaa kahteen eri kategoriaan: pitkäaikaiseen säilömuistiin ja lyhytaikaiseen työmuistiin, jotka puolestaan voidaan pilkkoa vielä pienempiin osioihin. Pääsääntöisesti muistista puhuttaessa käytetään kuitenkin termejä pitkäaikainen muisti ja työmuisti.
Työmuisti on ihmisen muistin heikoin lenkki; keskimäärin työmuistissa pysyy vain 3-5 asiaa kerrallaan. Työmuistin kesto ja kapasiteetti ovat rajalliset. Vaikka työmuisti on rajallinen, on sillä kuitenkin tärkeä rooli pitkäkestoisen muistin muodostumisessa. Mikäli asiaa ei käsittele työmuistissa, ei se myöskään siirry pitkäkestoiseen muistiin. Uusia asioita on ajateltava ja sovellettava useamman kerran työmuistissa, jotta ne siirtyvät pitkäkestoiseen muistiin.
Pitkäkestoinen muisti voi teoriassa olla rajaton, mutta emme pysty loputtomasti säilömään muistiin lisää asioita. Pitkäkestoisen muistin haasteena on se, miten asiat saa painettua muistiin ja miten tietoa saa sieltä haettua.
Etenkin stressi ja informaatiotulva kuormittavat työmuistia. Lisäksi ikääntyessä muisti heikkenee, mutta se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö uusia asioita voisi oppia. Muistaminen ja oppiminen ovat vastoin harhaluuloja hyvin pitkälti taitoja, joita voi harjoittaa. Muistipelit ovat yksi viihdyttävä keino aivojen ja muistin treenaamiseen.
Aivot rakastavat haasteita eli kaikkea, missä ne joutuvat jumppaamaan hermosoluja. Muun muassa älylliset haasteet, kuten erilaiset pelit, sekä sosiaalinen elämä vaikuttavat myönteisesti uusien hermosoluyhteyksien muodostamiseen ja siten vaikuttavat positiivisesti muistiin. Lisäksi sosiaaliset pelit lyövät kaksi kärpästä yhdellä iskulla: niitä pelaamalla voi lunastaa sekä aivojumpan että sosiaalisten kontaktien hyödyt. Myös elintavoilla on vaikutusta muistiin. Liikunta, terveellinen ruokavalio, riittävä uni sekä lepo ovat tärkeässä roolissa niin terveyden kuin muistinkin kannalta.
Pelaamista pidetään ainoastaan viihteenä, mutta sillä voi olla monia hyötyjä aina muistin treenaamisesta kognitiivisten taitojen ja ongelmanratkaisutaidon taitojen paranemiseen. Lisäksi netissä yhdessä muiden pelaajien kanssa pelattavien pelien on havaittu kehittävän sosiaalisia taitoja ja vähentävän yksinäisyyttä. Aivoja haastavien pelien pelaaminen stimuloi aivoja, parantaa aivotoimintaa ja siten ehkäisee kognitiivista heikentymistä, mikä puolestaan ehkäisee muistin heikkenemistä.
Mikäli muistia haluaa parantaa pelaamalla, sopii siihen tarkoitukseen parhaiten pelit, jotka vaativat aivoilta työskentelyä. Hyötyjä saavutetaan johdonmukaisella ja säännöllisellä pelaamisella. Muistia treenaavan pelin tulisi tarjota haastetta, mutta samalla myös viihdettä, jotta sen parissa viihtyy.
Pöytäpelejä ovat kirjava joukko erilaisia pelejä, joita voi nykyään pelata sekä erilaisissa pelipaikoissa fyysisesti että netissä. Nykyään yhä useampi pelisivusto on helposti saatavilla netin kautta, sillä niillä voi pelata asuinpaikasta riippumatta, toisin kuin fyysisesti paikanpäällä. Tietyt pelit vaativat taitoja, ja niiden harjoittelu voi samalla parantaa muistia.
Klassisiin pöytäpeleihin sisältyy monenlaisia pelejä, kuten pokeri, blackjack, ruletti ja baccarat sekä niiden monet eri variaatiot. Nykyisin voi netissä pelata myös erilaisia vanhanajan pöytäpelejä, kuten Uno, Monopoly ja ristinolla.
Pokeri ja blackjack ovat strategisia pelejä, joissa pärjääminen ei perustu ainoastaan tuuriin, vaan pelissä tarvitaan myös taitoa. Monien muiden pöytäpelien pelaaminen vaatii myös peliin tutustumista ja erilaisten strategioiden oppimista, mutta on myös paljon pöytäpelejä mitkä eivät vaadi monimutkaisten sääntöjen opettelua tai tiettyjä taitoja, sillä ne perustuvat täysin onneen ja sattumaan. Pokeri ja blackjack vaativat sääntöjen perinpohjaista tuntemista, matemaattisia taitoja, hyvää muistia ja strategista osaamista. Siksi ne ovatkin pelejä, joiden parissa voi kehittää myös muistia.
Pokeri- ja blackjack-pöydässä on hyötyä siitä, mikäli muistaa strategiataulukot sekä mitä kortteja on jo jaettu, minkä perusteella on mahdollista pyrkiä ennustamaan todennäköisyyksiä. Pokerin ja blackjackin pelaamiseen löytyy monia oppaita netistä, joiden avulla aloitteleva pelaaja pääsee alkuun. Nettikasinoilla pöytäpelejä voi pelata sekä automatisoituna tietokonetta vastaan että live-kasinolla reaaliajassa muita pelaajia vastaan, mikä tosin edellyttää pelin osaamista. Omia taitoja voi kehittää myös pelaamalla ilmaisversioita tai pelaamalla ystävien tai perheenjäsenten kanssa.
Erilaiset muistipelit ovat hauskaa ajanvietettä, joiden parissa viihtyvät kaikenikäiset. Huvin ja hyödyn yhdistävät muistipelit ovat tuttuja kaikille jo lapsuudesta. Lähes jokainen on varmasti joskus pelannut muistipeliä, jossa käännetään kortteja ja koitetaan löytää niiden joukosta pareja. Nykyään tällaista muistipeliä voi pelata joko perinteisesti fyysisillä korteilla tai digitaalisesti netissä.
Nykyään etenkin moni aikuinen pelaa mieluiten muistipelejä netissä joko mobiilissa tai tietokoneella. Mobiilipelaamisen suosio on noussut nopeasti viime vuosina, ja myös muisti-, äly- ja pulmapelisovellukset löytyvät jo monen älypuhelimesta. Erilaisia muistipelejä on olemassa laaja joukko, ja pelien valikoima kasvaa jatkuvasti. Monet digitaalisista muistipeleistä kehittävät muistin lisäksi myös logiikkaa ja reagointikykyä, jotka ovat tärkeässä roolissa aivojen vireyden kannalta.
Yksi muistipelien tyyppi on dual n-back -muistitehtävät, jotka ovat tutkimusten mukaan tehokas tapa parantaa työmuistia ja aivojen suorituskykyä. Dual n-back -muistitehtävissä pelaajan on pidettävä mielessään visuaalisista ja auditiivisista ärsykkeistä muodostuvaa alati muuttuvaa yhdistelmää ja verrattava sitä edelliseen yhdistelmään.
Muistipelejä voi pelata joko yhdessä muiden kanssa tai yksinpelinä - molemmat vaihtoehdot toimivat erinomaisesti. Netissä pelit ovat pelattavissa milloin tahansa ja missä tahansa, ja muistia voi näppärästi harjoittaa vaikka bussipysäkillä tai lounastauolla. Monet peleistä ovat täysin ilmaisia ja joissakin on myös mahdollista voittaa palkintoja.
Palapelit, ristisanatehtävät, sudokut ja shakki ovat varsinaisten muistipelien ohella erinomaista treeniä muistille. Äly- ja pulmapelit ovat erinomaisia vaihtoehtoja ongelmanratkaisukyvyn kehittämiseen; taidosta on hyötyä useilla elämän eri osa-alueilla. Samalla pelit auttavat harjoittamaan muistia, sillä ne haastavat aivot keskittymään yksityiskohtiin.
Sudoku on luonteeltaan matemaattinen pulmapeli, joka harjoittaa sekä muistia että keskittymiskykyä. Sudokussa täytetään 9x9-ruutua, joka on jaettu pienempiin 3x3-ruutuihin, numeroilla 1-9. Ruudukoihin on täytetty valmiiksi joitakin numeroita. Sudokussa tavoitteena on täyttää ruudukon tyhjät kohdat numeroilla 1-9 niin että jokaisella rivillä, jokaisessa sarakkeessa ja jokaisessa pienessä 3×3-ruudukossa jokainen numero näkyy vain kerran. Sudokuita on saatavilla eri vaikeustasoilla.
Shakki on peli, joka vaatii loogista ajattelukykyä ja ongelmanratkaisutaitoa. Shakki on monelle tuttu lautapelinä, mutta nykyään shakkia voi pelata myös netissä, mikä on loistava ratkaisu niille, jotka haluavat hioa taitojaan yksinpelissä tietokonetta vastaan. Shakin pelaaminen vaatii jatkuvaa aivotyöskentelyä, ja säännöllinen pelaaminen kehittää kognitiivisia taitoja, keskittymiskykyä sekä muistia. Shakki ei ensisilmäyksellä vaikuta muistipeliltä, mutta etenkin kokeneet shakinpelaajat hyödyntävät erilaisia strategioita, jotka on pidettävä visusti muistissa, jotta niistä on hyötyä.
Myös tietokoneella ja konsoleilla pelattavat videopelit voivat auttaa pitämään aivot ja muistin terävänä. Digitaalisten pelien pelaamisen vaikutukset ovat kiinnostaneet tutkijoita jo pitkään. Videopelien pelaamisella on monien tutkimusten valossa todettu olevan monia positiivisia vaikutuksia kognitiivisten toimintojen kehitykseen. Videopelien pelaamisen on todettu vahvistavan aivojen etuotsalohkon kuorikerrosta, jolla on merkittävä rooli työmuistin toiminnassa. Lisäksi tutkimuksissa on havaittu, että videopelien pelaaminen lisää harmaan aineen määrää aivoalueilla, jotka liittyvät muistiin, ja näin ollen pelit aktivoivat muistia. Erilaisia videopelejä on saatavilla todella laaja valikoima, joten niiden joukosta löytyy pelattavaa jokaiseen makuun.
Lisää artikkeleita