Meillä ihmisillä on arjessa apunamme useimmilla: kuulo, näkö ja tuntoaistit. Nämä eri aistit avaavat oven muistiimme, joka sisältää paljon myös sellaisia asioita, joita emme muista ilman tiettyjä ärsykkeitä, joita voivat nimenomaan olla äänet, värit tai liike. Miten pelaaminen auttaa muistissa?
Tutkimukset osoittavat, että moniaistinen kokemus parantaa kykyämme painaa asioita mieleen. Ihminen on luonnostaan visuaalinen olento, mutta äänen ja toiminnan yhdistäminen tehostaa oppimisprosessia merkittävästi. Esimerkiksi casino tarjoilee aikuisille mahdollisuuden harjoittaa muistiaan pelaamisen ohessa – pelien erilaiset yksinkertaiset tai monimutkaisetkin osiot toimivat selkeästi ja kerta toisensa jälkeen samalla tavalla.
Tarkkaavaisuus toimii portinvartijana sille, mitä tietoa aivomme suostuvat tallentamaan pitkäkestoiseen muistiin. Pelatessa tämä tarkkaavaisuus on huipussaan, koska pelaaja on aktiivinen osallistuja passiivisen vastaanottajan sijaan. Interaktiivisuus pakottaa aivot reagoimaan ja tekemään päätöksiä salamannopeasti. Tämä prosessi jättää vahvemman muistijäljen kuin pelkkä tekstin lukeminen tai kuvan katselu. Pelit voivat siis oikeasti parantaa muistia.
Aivojen plastisuus eli muovautuvuus mahdollistaa sen, että voimme kehittää kognitiivisia taitojamme läpi elämän. Pelaaminen ja siihen liittyvät audiovisuaaliset ärsykkeet stimuloivat useita aivoalueita samanaikaisesti. Kun näköaisti, kuuloaisti ja motoriikka tekevät yhteistyötä, syntyy synaptisia yhteyksiä, jotka tukevat muistitoimintoja. Nykyteknologia tarjoaa meille työkaluja, joilla voimme tietoisesti harjoittaa näitä kykyjä.
Graafiset elementit auttavat muistissa, kun ne selkeyttävät rakennetta ja ohjaavat katsetta oikeaan paikkaan. Kuva voi tiivistää monimutkaisen kokonaisuuden, ja se voi tehdä abstraktista asiasta konkreettisen. Hyvin valittu visualisointi tukee myös mieleen palauttamista, koska se antaa muistille tarttumapinnan. Ei turhaan ole keksitty sanontaa, että yksi kuva korvaa tuhat sanaa. Samalla kuitenkin on totta, että jokainen ihminen voi selittää saman kuvan tuhannella eri tarinalla, riippuen omasta kokemuksestaan kuvan asiaan liittyen.
Kuvat voivat kuitenkin myös varastaa huomion, jos ne ovat kiinnostavia, mutta sisällön kannalta toissijaisia. Tutkimuskirjallisuudessa tästä puhutaan usein “seductive details” -ilmiönä, jossa houkuttelevat yksityiskohdat vievät resursseja pois ydinsanomasta. Oppija muistaa silloin koristeet paremmin kuin asian, ja kokonaisuus tuntuu helpolta, vaikka ymmärrys jää ohueksi.
Kasinopeleissä grafiikka on monesti yksinkertaista, jotta pelaajat ymmärtäisivät eri elementtien eron ja oppisivat nopeasti arvokkaat symbolit ja erikoisymbolit. Enemmän pelanneet osaavat katsoa tíettyjä symboleita, ja odottavatkin niiden tuloa, koska se tarkoittaa samalla voittoa.
Visuaalinen viestintä on tehokkain tapa välittää suuria määriä monimutkaista tietoa lyhyessä ajassa. Graafiset elementit, kuten värit, muodot ja liikkuva kuva, kiinnittävät huomiomme välittömästi ja ohjaavat katsettamme. Hyvin suunniteltu käyttöliittymä auttaa käyttäjää keskittymään olennaiseen ja suodattamaan turhan kohinan pois. Tarkkaavaisuuden kohdentaminen on elintärkeää, jotta informaatio ei muuttuisi pelkäksi visuaaliseksi saasteeksi.
Värien merkitys muistiprosesseissa on kiistaton ja niillä voidaan luoda voimakkaita assosiaatioita. Punainen väri saattaa viestiä vaarasta tai kiireestä, kun taas sininen rauhoittaa ja edistää analyyttista ajattelua. Oppimateriaaleissa ja peleissä värikoodaus auttaa aivoja kategorisoimaan tietoa automaattisesti. Kun tieto on jäsennelty visuaalisesti selkeästi, sen palauttaminen mieleen myöhemmin on huomattavasti helpompaa.
Infografiikat ja animaatiot tekevät abstraktista tiedosta konkreettista ja helposti lähestyttävää. Ihmisen aivot käsittelevät kuvia tuhansia kertoja nopeammin kuin kirjoitettua tekstiä. Tämä selittää sen, miksi muistamme elokuvien kohtauksia tai pelien maisemia paremmin kuin pitkiä tekstikappaleita. Graafinen suunnittelu ei olekaan vain estetiikkaa, vaan se on kognitiivinen työkalu.
Moniaistinen sisältö voi vahvistaa muistamista, kun eri aistit tukevat samaa viestiä. Ihminen yhdistää silloin kuvan, äänen ja merkityksen yhdeksi kokonaisuudeksi, ja palautus voi helpottua useamman vihjeen avulla. Sama moniaistisuus voi myös kaapata huomion, jos se tuo mukaan ristiriitaisia vihjeitä tai liian voimakkaita ärsykkeitä.
Tutkimus huomioi, että työmuistissa pidetty sisältö voi ohjata tarkkaavaisuutta myös myöhemmissä tehtävissä. Ihminen alkaa etsiä ympäristöstä asioita, jotka “matchaavat” muistissa olevan kohteen kanssa, ja tämä voi olla hyödyksi tai haitaksi tilanteesta riippuen. Pelkät efektit eivät siis ole neutraaleja, vaan ne voivat muuttaa sitä, mihin huomio seuraavaksi hakeutuu.
Pelaaminen tuo keskusteluun kiinnostavan ristiriidan, koska se voi kuormittaa ja se voi myös harjoittaa. Toimintapelit vaativat usein nopeaa kohdentamista, häiriöiden suodatusta ja päätösten tekemistä. Meta-analyysit ovat löytäneet keskimäärin pieniä tai kohtalaisia yhteyksiä pelaamisen ja joidenkin kognitiivisten taitojen välillä, vaikka tulokset vaihtelevat pelityypin ja tutkimusasetelman mukaan. Paljon vaikuttaa luonnollisesti myös se, pelaatko väsyneenä, vai oletko saanut nukkua kunnon yöunet- väsyneenä nimittäin muistikaan ei toimi kuten parhaimmillaan.
Strategiapelit ja roolipelit opettavat pitkäjänteisyyttä ja monivaiheisten kokonaisuuksien hallintaa. Pelaajan on muistettava aiemmat päätöksensä ja niiden vaikutukset tulevaan pelitilanteeseen. Tämä vahvistaa episodista muistia, joka vastaa omien kokemustemme ja tapahtumien tallentamisesta. Pelilliset elementit, kuten tavoitteet ja saavutukset, pitävät motivaation korkealla ja tarkkaavaisuuden terävänä. Siksi näitä samoja elementtejä on tuotu myös kasinopeleihin, jotka nykyään ovatkin entistä viihteellisempiä.
Virtuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus vievät aistien hyödyntämisen uudelle tasolle – toisaalta ne myös vaativat käyttäjiltä panostuksia laitteisiin, eikä siihen välttämättä läheskään kaikilla ole mielenkiintoa tai halua.
Ne luovat simulaatioita, joissa oppiminen tapahtuu tekemisen ja kokemisen kautta turvallisessa ympäristössä. Kun keho ja aistit uskovat olevansa tietyssä paikassa, muistijälki muodostuu syvemmäksi.
Älylaitteet ja sovellukset voivat toimia ulkoisena muistina, mutta niiden liiallinen käyttö saattaa tehdä aivoistamme laiskempia. On tärkeää löytää tasapaino teknologian hyödyntämisen ja omien kognitiivisten taitojen kehittämisen välillä. Hyvin suunnitellut sovellukset kuitenkin kannustavat meitä käyttämään aivojamme aktiivisesti pelillistämisen avulla. Muistipelit ja aivopähkinät ovatkin suositumpia kuin koskaan aikaisemmin kaikenikäisten keskuudessa. Ei ole yhtään paha asia pelata välillä vanhaa kunnon muistipeliä, vaikka pelikorteilla. Aloita 20 pelikortilla ja lisää vähitellen korttien määrää, kun muistisi ja tarkkaavaisuutesi paranee – haasta kaverisi mukaan. Tai voit tehdä itse myös sanoista muistipelin. On hyvä ymmärtää, että oman muistin harjoittaminen ei ole huono asia, ja mitä vanhemmaksi tulee voi arjen yksinkertaistaminen johtaa siihen, että myös muisti haperoituu – siksi erilaiset muistipelit ja testit ovat hyvä lisä omassa arjessa.
Jatkuva informaatiotulva ja laitteiden ilmoitukset pirstaloivat tarkkaavaisuuttamme päivittäisessä elämässä. Jotta voimme muistaa asioita, meidän on ensin pystyttävä keskittymään niihin kunnolla. Multitasking on usein harha, joka todellisuudessa heikentää suoriutumista ja muistia. Aivomme eivät ole luotuja käsittelemään useita monimutkaisia asioita täysin samanaikaisesti.
Tarkkaavaisuuden ylläpitäminen vaatii myös riittävää lepoa ja aivojen palautumista kuormituksesta. Unen aikana aivot käsittelevät päivän aikana opitut asiat ja siirtävät ne pitkäkestoiseen muistiin. Jos emme nuku tarpeeksi, tarkkaavaisuutemme herpaantuu ja uusien asioiden oppiminen vaikeutuu huomattavasti. Hyvä muisti on siis monen tekijän summa, jossa elämäntavat ja aistiärsykkeet kohtaavat.
Muistipelien ohessa: nuku hyvin ja syö hyvin, molemmat niistä auttavat myös muistiasi.
Lisää artikkeleita