Olet varmasti kuullut dopamiinista, mutta tiedätkö, mitä se todella on ja miten se vaikuttaa käytökseemme? Tässä artikkelissa käymme läpi kaiken olennaisen dopamiinista ja luomme katsauksen siihen, mitä tekemistä sillä on digitaalisen pelaamisen kanssa.
Dopamiini on yksi tunnetuimmista keskushermoston välittäjäaineista, ja sitä vapautuu sekä aivoissa että lisämunuaisissa. Dopamiini tunnetaan erityisesti mielihyvähormonina, jolla on piristävä vaikutus. Dopamiinia vapautuu tilanteissa, jotka liittyvät odotuksiin, saavutuksiin ja nautintoon. Dopamiinilla onkin keskeinen rooli tyytyväisyyden, ilon ja nautinnon tunteiden syntymisessä. Lisäksi se piristää ja tuo energiaa. Dopamiini ei kuitenkaan itsessään toimi miellyttävänä tunteena, vaan se toimii ennemmin motivoivana tekijänä miellyttävän tunteen haluamiselle. Dopamiini on kuitenkin merkittävä tekijä tunteiden kannalta, ja sen merkitys näkyy dopamiinin määrän nousuna palkkiossa, minkä kautta se vaikuttaa miellyttäviin tuntemuksiin.
Dopamiini vaikuttaa myös aivojen palkitsemiskeskuksissa. Tarkemmin sanottuna dopamiini ei saa tuntemaan mielihyvää siitä, mitä meillä jo on, vaan palkitsee siitä, että haluamme jotakin. Dopamiinin aiheuttaman mielihyvän tunnetta tarvitaan motivoimaan sen asian tai tavoitteen saavuttamiseksi, jonka haluamme.
Aivojen dopamiiniradat vahvistuvat toistojen kautta ohjaamaan ihmisten valintoja ja toimintaa kohti asioita, joista saa mielihyvää. Tällaisia asioita voivat olla esimerkiksi ratkaisun löytäminen ongelmaan, jonkin tärkeän tavoitteen saavuttaminen tai jonkin tarpeen tai halun tyydyttäminen. Koska dopamiini aiheuttaa sykähdyttävän hyvänolon tunteen, halutaan se kokea uudelleen. Toisaalta dopamiini voi saada aikaan myös impulsiivisuutta ja riippuvuutta, kun mielihyvän tunne halutaan toistaa.
Otetaan esimerkki. Kun maistat ensimmäisen kerran herkullista suklaakakkua, ensimmäinen pala maistuu taivaalliselta. Sen jälkeen tiedät, mitä odottaa, kun lautasella odottaa suklaakakku. Kakkupalan syöminen on palkinto, ja sen saaminen toimii motivaattorina. Haluat syödä lisää, ja pian lautasella on jo toinen pala kakkua. Vaikka toinenkin pala maistuu hyvältä, ei makunautinto vedä vertoja ensimmäiselle palalle. Seuraavat palat eivät enää maistu yhtä hyvälle, ja palkinto syömisestä pienenee. Saatat silti vielä ottaa lisää kakkua, ja jopa pettyä, kun se ei enää maistukaan yhtä herkulliselta kuin ensimmäinen pala. Odotus palkinnosta ei kuitenkaan ole muuttunut; tiedostat kakun syömisestä saatavan hyvänolon tunteen.
Dopamiini on keskeisessä asemassa myös tekemisessä, joka on palkitsevaa. Esimerkiksi digitaalisen pelin pelaaja saa annoksen dopamiinia joka kerta, kun onnistuu pelissä. Sama koskee rahapelaamista; dopamiinia vapautuu aivoissa joka kerta, kun pelaamisesta nauttii, ja se tuo hyvää oloa. Näin ollen kasinobonukset, kuten ilmaiskierrokset, luovat odotuksen tunteen, mikä voi stimuloida dopamiinituotantoa. Kun pelaaja odottaa, milloin seuraava ilmaiskierros käynnistyy tai millaisia voittoja se voi tuoda, aivot kokevat jännitystä ja siten lisäävät dopamiinin tuotantoa.
Flirttaileminen, eli miten saa huomiota toiselta henkilöltä esimerkiksi seksuaalisella tasolla, nostattaa eri tavoin aivojen dopamiinitasoja luomalla odotusta, jännitystä – ja mahdollisesti myös voiton tuomaa euforiaa. Vaikka nämä vaikutukset voivat tehdä pelimiehenä tai -naisena olemisena viihdyttävämpää, on erittäin tärkeää huomioida niiden mahdolliset negatiiviset vaikutukset ja flirttailla vastuullisesti, ettei kukaan pahoittaisi mieltänsä.
Dopamiinin päätehtävä on aktivoida aivojen palkitsemiskierrot, mutta sillä on myös lukuisia muita tehtäviä. Dopamiini vaikuttaa muun muassa myös mielialaan, oppimiseen ja muistiin. Lisäksi dopamiinilla on tärkeä rooli monissa eri kehon toiminnoissa, kuten liikkeiden säätelyssä sekä munuaisten ja sydämen toiminnassa. Lisäksi dopamiinilla on myös vaikutusta ihmisen sisäisen kellon tahdistamisessa.
Dopamiinin tuotantoon ei voi merkittävästi itse vaikuttaa. Nykytiedon perusteella dopamiinin määrä määräytyy pitkälti geneettisesti. Dopamiinin määrää elimistössä voi kuitenkin nostaa lyhytaikaisesti tekemällä jotakin itselle mieluisaa, kuten syömällä suklaata tai kuuntelemalla musiikkia. Lisäksi dopamiinitasoon voi vaikuttaa terveellisillä elämäntavoilla, kuten nukkumalla riittävästi, harrastamalla liikuntaa sekä syömällä terveellisesti. Dopamiinin kannalta on tärkeää saada riittävästi proteiinia, erityisesti aminohappo troksiinia, joka on dopamiinin esiaste.
Joidenkin ihmisten dopamiinireseptorien solujen proteiinit reagoivat dopamiiniin herkemmin kuin toisten. Merkitystä on myös sillä, miten voimakkaasti dopamiini vaikuttaa aivojen eri alueilla. Tässäkin on eroja ihmisten välillä. Kun ihmisellä on alhaiset dopamiinitasot, voi se ilmetä muun muassa saamattomuutena ja innostuksen puutteena, alakuloisuutena sekä keskittymisvaikeuksina.
Tutkimusten mukaan dopamiinilla on ollut merkittävä rooli ihmisen evoluutiossa. Aivot ovat kehittyneet reagoimaan mielihyvään ja palkkioiden saamiseen. Dopamiinitasot nousevat, kun ihminen haluaa jotakin. Dopamiini toimii motivaattorina, ja saa liikkeelle tavoittelemaan haluttua palkintoa.
Kun ihmiset tekevät jotakin evoluution kannalta tärkeää, palkitaan käytös dopamiinilla. Dopamiini innostaa tekemään asioita, jotka ovat tärkeitä yksilön ja lajin säilymisen kannalta, kuten syöminen, juominen ja lisääntyminen.
Dopamiini oli keskeisessä roolissa, sillä se sai ihmiset metsästämään ja selviytymään haastavissa olosuhteissa. Dopamiini motivoi tavoitteen saavuttamisessa, mikä tuo mielihyvän tunteen, kun se on saavutettu. Dopamiinin onkin todettu olevan se opettaja, joka osoittaa, mitä ihmisen kannattaa tehdä säilyäkseen hengissä. Kun ihminen tekee jotakin mielekästä, saa se dopamiinitason hetkellisesti nousemaan. Vastaavasti jotakin epämiellyttävää koettaessa dopamiini aktivoituu eri tavalla, ja näin opettaa ihmistä välttämään epämiellyttävinä koettuja asioita.
Dopamiini saa ihmiset haluamaan mielihyvää tuottavia asioita jatkuvasti lisää, mikä voi olla ongelmallista. Näin ollen dopamiini liitetään myös erilaisiin riippuvuuksiin. Ongelma syntyy silloin, kun aina halutaan lisää ja odotetun palkinnon on kasvettava kerta toisensa jälkeen, jotta se tuo mielihyvää. Koska dopamiini palkitsee haluamisesta, voi se saada ihmiset ottamaan riskejä.
Dopamiini ei ole ainoa mielihyvähormoni ihmiskehossa. Muita mielialaa nostattavia mielihyväaineita ovat serotoniini, oksitosiini ja endorfiinit. Mielihyvähormonit ovat kuin monimutkainen palapeli, mutta on tärkeää ymmärtää niiden erot, jotta on perillä, miten ne vaikuttavat käytökseen ja terveyteen.
Endorfiini vahvistaa dopamiinin vaikutuksia, ja sen tuomaa mielihyvää. Endorfiinia syntyy fyysisessä rasituksessa, ja se aiheuttaa riemun tunteen, joka on merkittävä osa onnellisuuden kokemusta. Endorfiinit toimivat myös kipulääkkeiden tavoin.
Myös serotoniini on dopamiinin tavoin keskushermoston välittäjäaine. Serotoniinia kutsutaan usein onnellisuushormoniksi, sillä se vaikuttaa erityisesti mielialaan, mutta osallistuu muun muassa myös ruokahalun säätelyyn ja vaikuttaa unenlaatuun. Oksitosiini puolestaan tunnetaan rakkaus- ja kiintymyshormonina, joka auttaa sosiaalisten suhteiden rakentamisessa ja tehostaa läheisyyden tunnetta.