Aivan liian usein pelaaminen mielletään vain ajanvietteeksi, jolla ei ole suurempaa merkitystä. Pelaamisen merkitys unohdetaan, sillä pelit ovat hauska tapa kuluttaa aikaa. Pelaamisella on kuitenkin suuri merkitys monilla erilaisilla osa-alueilla. Pelaaminen voi parantaa muistia, lisätä keskittymiskykyä, se voi kehittää erilaisia ongelmanratkaisutaitoja ja sen avulla voi oppia. Ei siis ole ihme, että jo pienille lapsille on olemassa erilaisia pelejä. Yleensä kehittäviksi peleiksi mielletään lautapelit sekä erilaiset älypelit. Monille tunnetuimpiin peleihin kuuluvat ristisanat, sudokut sekä muut vastaavat pelit.
Lähes jokainen suomalainen on pelannut elämänsä aikana erilaisia muistipelejä, joita erityisesti nuorena harjoitellaan. Mutta näiden lisäksi myös videopelit ja kasinopelit voivat toimia kehittävinä peleinä. Videopeleissä tulee kyetä keskittymään sekä kommunikoimaan, toiminnan tulee olla johdonmukaista. Älypeleissä puolestaan itseään voi kehittää erityisesti erilaisten matematiikkapelien parissa. Älypelit tarjoavat monipuolisia valikoimia erilaisten pelien, kuten yhteen- ja vähennyslaskujen parissa. Laskutoimituksissa pelaajan tulee keskittyä ja pohtia matemaattisia tehtäviä, toisinaan myös erilaisten strategioiden käyttäminen monipuolistaa pelikokemusta.
Suosituimpiin peleihin kuuluvat erityisesti muistipelit, joita on nykyisin saatavilla niin digitaalisina kuin myös perinteisinä korttien kääntelyinä. Muistipeleissä tyypillisesti on ideana löytää mahdollisimman monta oikeaa paria, kun kortit ovat kuvapuoli alaspäin. Voittajaksi selviytyy se, joka löytää eniten pareja pelissä. Pelien suosio perustuu osaltaan huviin ja hyötyyn, sillä pelaaminen on hauskaa, ja säännöt ovat helppoja. Mutta peli auttaa myös kehittämään muistia, sekä harjoittaa loogisen ajattelun ja reagointikykyä. Muistipeleillä on myös mahdollista pitää yllä aivojen vireyttä.
Ensimmäisenä muistipelejä ajatellaan usein lapsille suunnattuina peleinä, mutta niiden suosio on suurta myös ikäihmisten keskuudessa. Muistipelien on lisäksi huomattu hidastavan dementiaa. Muistipelit ovatkin suuressa suosiossa myös hoivakodeissa sekä senioreille suunnatuissa palveluissa. Älä kuitenkaan miellä muistipelejä vain lasten ja vanhusten peleiksi, sillä muistipelit kehittävät kaikkien ikäluokkien aivoja yhtä tehokkaasti. Ja parhaimmillaan muistipelit ovat hauska kokemus perheen tai ystävien kanssa.
Aikoinaan älypelejä pelattiin paljon Älypää nimisellä sivustolla. Nykyisin älypelejä on tarjolla lähes kaikkialla, kuten uudella Älypelit -sivustolla. Yksi tunnetuimmista älypeleistä lienee kuitenkin Rubikin kuutio, jonka ratkaiseminen voi olla hyvin haastavaa. Älypelit kehittävät sekä muistia, että keskittymiskykyä. Myös älypelien uskotaan ehkäisevän dementioita. Pelien pelaaminen vaatii loogista ajattelua sekä päättelykykyä. Tarjolla on älypelejä, joita voi pelata digitaalisesti sekä fyysisiä älypelejä. Pelejä on myös useita erilaisia. Suosituimpiin älypeleihin kuuluvat sudokut, joissa tulee ratkaista mikä numero kuuluu mihinkäkin ruutuun. Myös sanapelit ovat tuttuja. Tyypillisesti sanapelit ovat ristisanoja tai ruutuja, joissa on sekaisin useita sanoja ja tarkoituksena on löytää mahdollisimman monta sanaa. Älypeleissä myös reagointikyky paranee, sillä useat pelit sisältävät aikarajoituksia.
Ensimmäiset kasinot ovat avanneet ovensa jo 1600-luvulla. Kolikkopelit eivät vaadi älyllisiä ponnisteluita, mutta korttipelit voivat kehittää pelaajaa erittäin hyvin. Erityisesti klassikot, kuten pokerit, baccarat ja blackjack kehittävät pelaajia. Tämä johtuu siitä, että onnistuakseen pelaajien tulee usein laskea kortteja sekä muistaa kortteja. Onnistuminen korttipelipöydissä edellyttää pelaajalta hyvää keskittymiskykyä, hyvää muistia sekä kykyä päätellä lopputuloksia olemassa olevien tietojen valossa. Pelaamalla korttipelejä pelaaja voi harjoittaa osaamistaan erittäin hyvin.
Videopelit eivät ole ainoastaan viihdettä, vaan myös ne voivat kehittää pelaajien aivoja. Erityisessä asemassa uskotaan olevan strategiapelien. Kun pelaajat pelaavat videopelejä, tapahtuu peleissä odottamattomia asioita ja pelaajan tulee kyetä reagoimaan nopeasti. Pelaaminen kehittääkin sekä reagointikykyä, että päätösten tekoa. Viimeisimpien tutkimusten mukaan videopelit kehittävät muun muassa tarkkaavaisuutta ja ongelmanratkaisukykyä. Lisäksi pelaaminen kehittää avaruudellista hahmottamista ja käden ja silmän yhteistyötä. Onkin selvää, että esimerkiksi ammattitason pelaajilta vaaditaan paljon, jotta he voivat menestyä pelien parissa.