Suomessa hypetetään videopeliteollisuuden menestyksestä, jonka suurimmat rummuttajat ovat olleet supersuositut Rovio ja Supercell. Suomen peliala ei olekaan nähnyt vastaavaa maailmanlaajuista huomiota sitten suuressa 1990-luvun IT-boomissa koetun Nokian jättisuosion.
Hieman Suomen videopelialaa, tietoteknistä tietämystä ja jopa pelikäyttäytymisiä tunteva ei kuitenkaan ylläty. Nokian raivaama tie on mahdollistanut kaikenlaisten ohjelmisto-, tietotekniikka- ja peliosaajien kehittymisen ja yritysten luomisen. Luonnollisesti tämä yhtälö luo myös menestystarinoita.
Tämänhetkisissä suomalaisissa pelialan yrityksissä työskentelevät ja niiden johdossa olevat ovat entisiä harrastajia, jotka ovat luoneet uran siitä. Ensimmäiset suomalaiset peliyrityksetkin vielä 1980-luvun taitteessa olivat harrastepohjaisia ja niiden pelit vain kokeiluja. Ala rupesi keskittymään 1990-luvulta lähtien järjestetyissä, vuosittaisissa Assembly-kokoontumisissa, jonka johdosta pystyttiin luomaan yhä ammattimaisempaa toimintaa.
Tuohon aikoihin perustettiin myös ensimmäinen ja Suomen vanhin peliyritys, nykyinen Housemarque sekä Max Paynen tapaisia superhittejä luonut Remedy Entertainment. 2000-luvulle siirryttäessä joukkoon lisättiin vielä helsinkiläinen Bugbear Entertainment ja Rovio. Tästä eteenpäin perustetut yritykset ovat keskittyneet enemmänkin mobiilipelaamiseen.
Yhteiskunnan tuki on kiistatta ollut tärkeä tekijä peliyrityksen menestyksessä. Hyvä infrastruktuuri, ohjaus, tuet ja tietämys ovat antaneet siivet maailmanvalloitukselle ja jopa herättäneet kiinnostusta suomalaista pelialaa kohtaan ulkomailta asti. Sen rinnalla suomalaiset ovat olleet vuosikymmenien ajan hyvin pelimyönteinen kansa.
Nykyään pelaamista pidetään koko kansan harrastuksena ja esimerkiksi lahjakkaita pelaajia kannustetaan kilpapelaamiseen. Suomalaiset pelaavat kaikenlaisia genrejä niin mobiili- kuin konsolipelejä ja jopa rahapelejä huomattavasti muita eurooppalaisia enemmän.
Suomalaisia asiakkaita palvelevat ulkomaiset rahapelisivustot, kuten Casumo Casino, ovat onnistuneet jatkuvasti kasvattamaan markkinaosiotaan. Tutkimusten mukaan lähes 80 prosenttia kaikista suomalaisista pelaavat jotain rahapeliä ainakin kerran vuodessa. Samalla kaikenlaisten digitaalisten pelien pelaaminen on lähes nelinkertaistunut 1990-luvulta lähtien.
Nykyään Suomessa toimii noin 300 pelialan yritystä. Niistä lähes kaikki ovat kuitenkin hyvin pieniä, vain muutaman työntekijän yritystä. Noin kymmenellä niistä on yli 50 työntekijää riveissään. Yleisesti ottaen ala työllistää noin 3 600 ihmistä. Noin 40 prosenttia yrityksistä toimii myös pääkaupunkiseudulla eli Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla.
Alan yleinen liikevaihto on noin 2 miljardia euroa ja se on noussut tasaisesti 2020-luvun alussa. Suurimman lohkon tästä muodostaa kuitenkin supersuuret Supercell ja Rovio, jättäen pienemmät startupit ja aloittelevat pelistudiot selkeästi jalkoihinsa ja noin 100 000 vuosittaiseen mediaaniliikevaihtoon. Suomi tuottaa noin sata täysin uutta peliä joka vuosi, mutta mahdollisuudet olisivat yhä useampaankin peliin.
Kiistatta Supercellin kaltaiset menestykset ovat herättäneet ulkomaalaisten sijoittajien ja pelialan yritysten kiinnostuksen suomalaiseen peliosaamiseen. Esimerkiksi kiinalainen Tencent on jo sijoittanut rahaa Supercelliin, mutta samalla uudet peliyritykset ovat onnistuneet haastamaan isompia.
Suomalainen osaaminen ja työkulttuuri ovat asioita, joilla pyritään myös houkuttelemaan ulkomaalaisia osaajia työskentelemään Suomeen ja perustamaan tänne startup-yrityksiä. Sillä taasen uskotaan olevan suuri vaikutus Suomen talouteen, koska niiden kiihdyttäminen voi merkitä kestävää kasvua.
Peliala ei siis jää istumaan paikoilleen ja nauttimaan suosiosta, vaan globaali kilpailutilanne vaatii jatkuvaa työntekoa ja kehitystyötä. Lopulta se tulee olemaan asia, joka erottelee huiput muista startupeista, jotka tulevat lopahtamaan mahdollisesti ensimmäisen onnistumisen jälkeen.
Lisää artikkeleita